Tältä talo näytti syksyllä 2011. Kuten näkyy, talovanhuksen on aika jo saada uutta ja vähän hehkeämpää kuosia ylleen. Ulkoportaikko on lapsiperheen kannalta varsin epäkäytännöllinen - vaikka kuinka vahditaan, niin pikkuneiti on onnistunut pyörimään portaat kertaalleen alas. Onneksi oli talvi ja toppavaatetta reilusti pehmusteena - tällä leveysasteella talvet kun ovat vielä talvia.
Talon laajennussuunnitelmat jäivät kuin itsestään unholaan, ja päätimme kuitenkin aloittaa sen kaikista suurimman urakan eli alakerran saattamisen lähes kokonaan kylmästä tilasta asuinkäyttöön. Yläkerrassa meillä on käytössä vain 85 neliötä, mutta alakerrasta saisi lisäneliöitä saman verran. Remontin jälkeen talossa olisi asuinpinta-alaa lähes 170 neliötä. Kyllä me sitten mahduttaisiin tällä meidän kolmen hengen "suurperheellä" siellä elelemään.
Käynnissä oleva remontti kohdistuu siis talon alakerroksiin, joista kuvassa näkyvät alaikkunat ja autotallin ovi. Päätyikkuna on nykyisen saunan ikkuna, josta uudessa kuosissaan tulee pyykinkuivatustila. Alakerran oikeanpuoleisin ikkuna on nykyisen pesuhuoneen ikkuna - tulevaisuudessa sen kohdalla on kodinhoitohuone. Ja kaksi vasemmanpuoleista ikkunaa ovat takattoman takkahuoneen ikkunat. Takkahuone pysyy nykyisellä paikallaan, sillä erotuksella nykyiseen, että tulevaisuudessa siellä loimottaa ihan oikeastikin takka.
Kotimme piha on salaojaremontin jäljiltä aika peruskunnossa. Siellä kasvaa vain muutama alkuperäinen omenapuu sekä todella suuri (ja kaunis) vanha vaahtera. Kuvan etualalla pilkistää pihamme ensimmäinen kukkapenkki, josta on nykyisin jäljellä vain muisto - kuten koko pihasta. Julmetun iso kaivinkone teki selvää pihasta - mutta nyt piha onkin täynnä mahdollisuuksia. Kokoa meidän perheen pihalla on 1.100 neliötä. Piha rajoittuu takana puistokaitaleeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti